SIED√ĄTYSHOITO

Astma ja allergiset sairaudet ovat lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana erityisesti teollisuusmaissa. On havaittu myös eroja kaupunkien ja maaseudun välillä: kaupungeissa allergiat ovat yleisempiä kuin maaseudulla. Ilmansaasteiden ja muiden vastaavien hengityselimistöämme rasittavien seikkojen lisäksi yhtenä selityksenä pidetään elämäntyylimme hygieenisyyttä: immuunijärjestelmämme saattaa toimia liian voimakkaasti tai epätarkoituksenmukaisesti. Järjestelmä ryhtyy torjumaan täysin luonnollisia aineita, esim. siitepölyjä. Elimistön puolustusjärjestelmä alkaa muodostaa IqE-vasta-aineita ja syntyy allergisia oireita kuten nuha, silmien tulehtuminen tai astma.

Siedätyshoidon avulla kehitetään sietokykyä allergeeniin. Sen avulla pyritään herkkyyden vähentämiseen ja uusien ennaltaehkäisyyn. Jos suvussa on astmaa, kannattaisi hoito aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo ennen astman puhkeamista, näin saatettaisiin pystyä ennaltaehkäisemään astman puhkeaminen, tai ainakin siirtää sitä.

Siedätyshoitoa harkitaan, jos lääkitys ei auta riittävästi tai potilas joutuu turvautumaan useisiin eri allergialääkkeisiin, kuten antihistamiineihin, nenäsuihkeisiin, astmalääkkeisiin ja allergiasilmätippoihin. Jotta hoito voidaan tehdä oikein, allergia on todettava laboratoriotestauksella. Testien mukaisen allergian aiheuttajan on myös käytännössä aiheutettava selviä oireita. Lisäksi kartoitetaan elinympäristössä tehtyjen muutosten riittävyys (ns. saneeraus) ja se, että se yhdessä lääkehoidon kanssa eivät riittävästi pysty pitämään oireita poissa. Potilaan on oltava iältään yli 5 vuotta. Vasta näiden tutkimusten ja kartoitusten jälkeen ryhdytään harkitsemaan siedätyshoitoa. Hoidon aloittaa aina allergologian erikoislääkäri tai allergian siedätyshoitoon perehtynyt lääkäri.

Hoidossa annetaan ihonalaiseen kudokseen allergiauutteita, jotka aiheuttavat elimistössä vasta-aineiden muodostumisen kyseistä ainetta kohtaan. Uusi vasta-aine on erilainen kuin se vasta-aine, joka saa aikaan yliherkkyysreaktion. Tämä uusi vasta-aine sitoo allergiaa aiheuttavan aineen ja allergiareaktiota ei pääse syntymään.

Sied√§tyshoitojakso on pitk√§. Potilaan on oltava hyvin motivoitunut hoitoon, koska se kest√§√§ ainakin kolme vuotta. Sied√§tyshoidossa 80‚Äď90 %:lla oireet lievittyv√§t hoidon kuluessa, ja hyv√§ tulos s√§ilyy v√§hint√§√§n 10 vuotta. Hoito voidaan tarvittaessa uusia.
Aluksi pistoksia annetaan 1 - 2 viikon välein ja aineen pitoisuutta lisätään, kunnes saavutetaan ylläpitoannos. Tämän jälkeen pistoksia annetaan 4 - 8 viikon välein. Yliherkkyysreaktiovaaran vuoksi pistokset annetaan aina lääkärin valvonnassa. Pistoshoitoa voidaan antaa yli 5-vuotiaille.

Myös kielenalussiedätyshoito on olemassa. Valmiste on nopeasti suussa sulava tabletti. Kielenalussiedätyshoito aloitetaan aina erikoislääkärin vastaanotolla ja sitä jatketaan kotona. Tablettisiedätyksessä alaikäraja on Suomessa tällä hetkellä 18 vuotta. Tablettisiedätys on pistoshoitoa kalliimpi.

Tällä hetkellä eniten siedätyshoitoa annetaan koivu- ja heinäallergiaan. Allerginen nuha ja silmäoireet, jotka johtuvat nimenomaan siite- tai huonepölystä, allerginen astma, homesieniallergiat ja ammattiallergiat ovat hyvin hoidettavissa siedätyksellä. Eläinpölyallergioissa käytetään siedätyshoitoa vain silloin, kun potilas ei voi välttää eläimiä kuten esim. eläinlääkärit ja näkövammaiset, jotka tarvitsevat opaskoiran. Hoito on tehokas myös ampiaisen tai mehiläisen pistosta yleisreaktion saavilla potilailla. Usean vuoden hoidon jälkeen 80 % potilaista ei saa pistosta enää yleisreaktiota ja lopuilla 20 %:lla sen on selvästi lievempi.
Siedätystä voidaan joissakin tapauksissa tehdä myös ruoka-aineille. Tavallisimmin siedätetään maitoallergisia.

Tutkimusten mukaan jopa 500 000 suomalaista voisi hy√∂ty√§ sied√§tyshoidosta. Nyt hoitoa saa vain 7000‚Äď8000 potilasta.